Yläpohjan lisäeristys selluvillalla, mitä se maksaa ja paljonko säästät?

Julkaistu: 11.6.2026  |  Hinnat ja tuet tarkistettu 11.6.2026

1980-luvulla rakennetuissa omakotitaloissa yläpohjan eristyspaksuus on tyypillisesti 200–250 mm. Nykyinen suositustaso on noin 500 mm. Kun eriste painuu vuosikymmenten kuluessa, ero kasvaa entisestään. Tuloksena on ylimääräinen lämpöhukka, joka näkyy suoraan sähkölaskussa.

Puhallettava selluvilla on suosittu tapa korjata tilanne. Työ on nopea ja siisti: urakoitsija puhaltaa uuden eristekerroksen vanhan päälle yhden työpäivän aikana. Asukkaiden ei tarvitse muuttaa pois kotoa.

Tässä artikkelissa käymme läpi, mitä lisäeristys maksaa, paljonko se vähentää energiankulutusta ja kuinka nopeasti investointi maksaa itsensä takaisin. Luvut on laskettu vakioesimerkkitalollemme: 150 m², 1980-luvun rakenne, suora sähkölämmitys, nelihenkilöinen perhe.

Mikä on selluvilla ja miten asennus tapahtuu?

Selluvilla on pääosin kierrätetystä puukuidusta valmistettu lämmöneriste. Materiaali puhalletaan yläpohjaan koneellisesti letkulinjaa pitkin ullakon luukun tai harjakaton räystäältä. Eriste täyttää tasaisesti kaikki kolot ja nurkat, myös kattotuolien välit, joihin levyeriste ei ulotu.

Lisäeristys tarkoittaa, että uusi eristekerros puhalletaan vanhan olemassa olevan eristeen päälle. Edellytyksenä on, että vanha eriste on kunnossa eikä yläpohjassa ole kosteus- tai homevaurioita. Urakoitsija tarkistaa tilanteen ennen työn aloittamista.

Tyypillinen lisäeristyspaksuus 1980-luvun taloissa on 200–300 mm, jotta päästään lähelle nykytason vaatimuksia. Tarkka paksuus selviää urakoitsijan laskelmasta, jossa otetaan huomioon vanhan eristeen paksuus ja kunto sekä yläpohjan rakenne.

Milloin lisäeristys on ajankohtainen?

Lisäeristys kannattaa harkita, kun jokin seuraavista tunnusmerkeistä täyttyy:

• Yläpohjan eristepaksuus on alle 300 mm.
• Yläkerta tai ylin kerros on selvästi kylmempi kuin muut tilat.
• Vesikatto on viime vuosina uusittu, mutta eristystä ei ole samalla parannettu.
• Energiakulutus tuntuu suurelta suhteessa talon kokoon.
• Talo on rakennettu ennen 1990-lukua eikä yläpohjaa ole aiemmin lisäeristetty.

Nykyisen eristepaksuuden saa selville mittaamalla ullakkoluukun kautta tai pyytämällä urakoitsijaa käymään paikan päällä. Käynti on tavallisesti maksuton.

Mitä ennen työtä pitää selvittää?

Lisäeristys on yleensä suoraviivainen toimenpide, mutta muutama asia on tarkistettava etukäteen.

Yläpohjan kunto ja kosteus. Urakoitsija tarkistaa, ettei vanhassa eristeessä tai rakenteissa ole kosteutta tai hometta. Jos vaurioita löytyy, ne on korjattava ennen lisäeristystä.

Tuuletus. Yläpohjassa on oltava riittävä tuuletus räystäältä harjalle. Lisäeriste ei saa tukkia tuuletusrakoa. Urakoitsija huolehtii tästä asennuksen yhteydessä.

Viemärien ja läpivientien tiiveys. Kattorakenteiden läpiviennit tulee tiivistää huolellisesti ennen eristyksen puhaltamista, jottei ilmavuotoja synny.

Ahtaat yläpohjat. Jos ullakolla ei mahdu liikkumaan, työ voi olla haastavampi ja hitaampi toteuttaa. Se voi heijastua hintaan.

Kustannukset esimerkkitalossa

Esimerkkitalomme on 150 m²:n omakotitalo 1980-luvulta, jossa suora sähkölämmitys. Yläpohjan pinta-ala on noin 130–150 m².

Alla on hinta-arvio lisäeristystyölle, kun lisätään 200 mm selluvillaa vanhan eristeen päälle. Hinnat sisältävät arvonlisäveron.

Kustannuserä	Arvio (€, sis. alv)
Materiaalit ja työ (150 m²)	1 800–2 400 €
Kotitalousvähennys, yksi henkilö*	−300–430 €
Nettohinta KTV:n jälkeen	1 370–2 100 €

* Kotitalousvähennys 2026: 35 % työn osuudesta, enimmäismäärä 1 600 €/henkilö, omavastuu 150 €. Luku on arvio; todellinen vähennys riippuu työn ja materiaalin osuudesta laskussa. Tarkista ajantasaiset tiedot vero.fi-palvelusta.

Hinta vaihtelee yläpohjan rakenteen, eristepaksuuden ja työn vaativuuden mukaan. Ahtaat ullakot voivat nostaa hintaa. Pyydä aina vähintään kolmesta viiteen tarjousta, jotta saat todellisen kuvan omaan kohteeseesi sopivasta hinnasta.

Energiansäästöarvio esimerkkitalossa

Esimerkkitalomme vuotuinen sähkönkulutus on noin 19 700 kWh. Yläpohjan kautta karkaava lämpöhukka on tutkimusten mukaan noin 13–15 % kokonaislämpöhäviöistä.

Kun yläpohjan eristystä parannetaan 200–250 mm:stä lähemmäs nykytason 500 mm:ä, arvioitu energiansäästö esimerkkitalossamme on:

Laskentaoletus	Arvo
Lisäeristyspaksuus	200 mm selluvillaa vanhan päälle
Arvioitu vuosisäästö (kWh)	2 300–2 700 kWh/v
Sähkön hinta laskelmassa	0,18 €/kWh
Arvioitu eurosäästö	410–490 €/v
Osuus kokonaiskulutuksesta	noin 12–14 %

Energiansäästöarviot ovat laskennallisia ja ohjeellisia. Todellinen säästö voi vaihdella ±15–20 % kohteen rakenteiden, säätilan ja käyttötottumusten mukaan. Säästöarvio ei sisällä muita samanaikaisia toimenpiteitä.

Takaisinmaksuaika

Kun investoinnin nettohinta kotitalousvähennyksen jälkeen on noin 1 400–2 100 € ja vuosittainen energiansäästö 410–490 €, takaisinmaksuaika on tyypillisesti:

Skenaario	Takaisinmaksuaika
Edullisin vaihtoehto (1 400 € netto, 490 €/v säästö)	noin 3 vuotta
Kallein vaihtoehto (2 100 € netto, 410 €/v säästö)	noin 5 vuotta

Lisäksi investointi parantaa asumismukavuutta, pienentää hiilidioksidipäästöjä ja voi parantaa talon energiatodistuksen luokkaa. Näitä hyötyjä ei ole laskettu mukaan takaisinmaksuaikaan.

Kotitalousvähennys

Puhallettavan selluvillan asennus oikeuttaa kotitalousvähennykseen, koska kyse on verohallinnon luokittelun mukaan kunnossapito- ja perusparannustyöstä.

Vuonna 2026 voimassa olevat ehdot:

• Vähennys on 35 % työn arvonlisäverollisesta hinnasta.
• Enimmäismäärä on 1 600 € henkilöä kohden vuodessa.
• Omavastuu on 150 € henkilöä kohden vuodessa.
• Pariskunta voi saada vähennystä yhteensä enintään 3 200 €.
• Vähennys koskee vain työn osuutta, ei materiaaleja.
• Työn tekevän yrityksen tulee kuulua ennakkoperintärekisteriin.

Tarkista ajantasaiset tiedot aina Verohallinnon OmaVero-palvelusta ennen tarjouspyyntöjen tekemistä. Kotitalousvähennyksen ehdot voivat muuttua vuosittain.

Näin pyydät tarjoukset

Pyydä aina vähintään 3–5 tarjousta eri urakoitsijoilta. Näin varmistat, että hinta on markkinoiden mukainen ja saat vertailupohjan työn sisältöön.

Liitä tarjouspyyntöön seuraavat tiedot:

• Talon rakennusvuosi ja rakennustapa (ristikko- vai palkkiyläpohja).
• Arvioitu yläpohjan pinta-ala ja nykyinen eristepaksuus, jos tiedät sen.
• Tieto siitä, onko yläpohjassa aiempia kosteus- tai homevaurioita.
• Toivottu eristekerroksen paksuus tai toive loppupaksuudesta.

Pyydä tarjouksessa eriteltynä työn osuus ja materiaalikustannukset erikseen — tämä helpottaa kotitalousvähennyksen hakemista.

Tarkista ennen sopimuksen tekemistä, että yritys kuuluu ennakkoperintärekisteriin. Tiedon voi tarkistaa maksutta ytj.fi-palvelusta.

⚠️ Vastuuvapauslauseke Tämä artikkeli on yleistä tietoa päätöksenteon tueksi. Se ei korvaa ammattilaisen tekemää arviota. Hinnat, energiansäästölaskelmat ja tukiehdot ovat ohjeellisia — pyydä aina useampi tarjous omaan kohteeseesi. Tuki- ja verotustiedot perustuvat julkaisuhetken tietoihin; tarkista ajantasaiset tiedot Verohallinnon ja viranomaisten sivuilta ennen päätöksiä.

© Omakotikumppani.fi — tietoon, ei komissioon